sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Voi hyvät hyssykät !


Tässä on joutunut viime aikoina mietiskelemään elämän ihmeellisiä asioita mitä erinäisimmissä tilanteissa. Hyvin monesti on tuntunut siltä, että on lopulta väännettävä rautakangesta (rautalanka ei riitä) joillekin asiat ennen kuin ne ymmärretään – jos ymmärretään sittenkään.
Miksi näin? Onko yhteiskuntamme menossa kovaa vauhtia jatkuvaan ”minä, minä, minä” -ajattelutapaan? Ajatellaan vain ja ainoastaan sitä omaa itseään eikä oteta huomioon miten tekemiset, suunnitelmat ja päätökset vaikuttavat muihin kanssaeläjiin. Aika huonoon suuntaan mennään, jos todella on näin.

Tähän samaan sarjaan kuuluu myös erilaisten sääntöjen noudattaminen, myös siellä liikenteessä. Mistäköhän johtuu että jopa virkavalta jättää joskus noudattamatta liikennemerkkejä vaikkei olla edes hälytysajossa? Väistämisvelvollisuus se on poliisillakin mikäli liikennemerkki näin osoittaa – ja ajo vain yhteen suuntaan koskee myös virkavaltaa.
Jep, näitä on nähty, rikkomuksia liikenteessä, virkavallankin taholta. Miten sitten normaalit autoilijat osaisivat merkkejä noudattaa jos ei edes poliisi sitä tee? Esimerkin voima kun on kuitenkin melkoisen suuri täällä Suomen maassa!

Rautakangesta näyttäisi joillekin tarvittavan vääntää myös tietynlaiset kiellot ja kehotukset. Niitäkään kun eivät kaikki tunnu sisäistävän, edes silloin jos niitä sanellaan sen virkavallan taholta. No, niihin kertoihin tietysti löytyy jo ihan helposti toteutettavia sanktioitakin mutta minkä takia pitää yrittää niin kauan että joudutaan ryhtymään ”tositoimiin”? Onko se ajattelemattomuutta vai pelkästään sitä ”minä, minä” -ajattelua?

Tästä päästäänkin toisenlaiseen virkamies -toimintaan. Yleensä kun virassa olevalta kysytään jotakin hänen alaansa tai virkaansa liittyvää yksityiskohtaa, kysymykseen saa vastauksen. Joskus kuitenkin näemmä törmää sellaiseenkin virkamieheen joka ei joko halua vastata, tai kenties ei edes tiedä vastausta. Mikäli ajatellaan ettei virkamies vastausta tiedä, herää kysymys onko hän oikeassa virassa? Jos ”tavallinen pulliainen” tietää vastauksen kysymykseen ja virkamies ei vastausta tiedä vaikka kyseessä on hänen nk. oma alansa, ollaan – jälleen kerran – menossa huonoon suuntaan. Mitä tällaisella virkamiehellä siis tekee? Ainakin kansan mielissä kyseisenlainen virkamies vain nostaa korkeaa palkkaa muttei saa mitään aikaan. Ehkä näin jopa onkin.

Ja vielä viimeisenä: jatkuvasti lisääntyvä ”minä, minä, minä” -ajattelu on ajattelua ja toimintaa joka johtaa nopeasti mitä erilaisimpiin kiistoihin ja yhteenottoihin. Onko sellainen enää tervettä? Ainakaan kaikenlaiset kiistat ja mahdollinen jatkuva murehtiminen ei tuo mukanaan mitään hyvää. Päinvastoin tällaiseen kierteeseen joutuva väsähtää hyvin nopeasti.
Nostakaamme siis se nenämme pois sieltä omasta navasta ja katsokaamme välillä ympärillemmekin. Varsinkin katsomalla miten tekomme ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kanssaihmisiin, etenkin niihin kaikkein lähimpänä oleviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti