keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Eläkeläisten puolesta

Näin vaalien alla hyvin monessa puolueessa kasvaa kiinnostus niin eläkeläisiä, pienituloisia kuin lapsiperheitäkin kohtaan. Montaa muutakin asiaa nostetaan esille, vähän puolueen ideologiasta riippuen.

Kysymykseksi nouseekin: kuinka moni TODELLA on kiinnostuksensa takana, kuinka moni mahdollisesti eduskuntaan / valtuustoon päästessään oikeasti ajaa ennen vaaleja esiin nostamiensa ryhmien asiaa?

No, senhän saa selville todella vasta kun valittu edustaja työnsä aloittaa. Mutta vinkkejä siitä kuka on tosissaan liikkeellä, voi toki saada poimittua jo aiemmin.
Ensinnäkin siitä, miten henkilö on jo toiminut aiemmin, onko kiinnostus herännyt vasta vaalien alla vai onko kiinnostusta ollut jo aiemmin.
Samoin osviittaa saa siitä, miten hyvin henkilö on kiinnostuksen kohteeseensa, ajamaansa asiaan perehtynyt. Tietynlaisia kysymyksiä esittämällä voi helposti päätellä ollaanko liikkeellä rehellisellä pohjalla vai onko kiinnostus herännyt vain siksi että sillä saisi kalasteltua ääniä.

Itselläni on sellainen periaate, etten ryhdy mihinkään ennen kunnollista pohjatyötä. Asiat joita ajan eteenpäin, tai vaalien alla lupaan ajaa eteenpäin, ovat asioita joihin olen perehtynyt - ja perehdyn koko ajan lisää.
Ei ole mitään mieltä lähteä kiistelemään vaikkapa talouspoliittisista seikoista mikäli niihin ei ole perehtynyt. Silloinhan niistä ei käytännössä tiedä tarpeeksi, jos lainkaan.

Tästä päästäänkin itse otsikossa mainittuun asiaan, eli taisteluun eläkeläisten puolesta.
Omissa eduskuntavaaliteemoissani on yhtenä seikkana eläkeläisten asiat - kuten se että eläkeläiset tulisi huomioida päätöksenteossa. Sekä asia josta olen tehnyt myös kansalaisaloitteen: eläkkeiden korotukset tulisi sitoa yleisiin työehtosopimusten korotuksiin (aloite osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/899 ).
Jaa miksikö? No, ensinnäkin varsinkin kaikkein pienimmissä eläkkeissä indeksiin sidottu korotus on yhtä tyhjän kanssa ja voi pahimmassa tapauksessa viedä eläkkeen jonkin tietyn rajan yli siten, että lopulta käteen jäävä eläke onkin pienempi kuin ennen korotusta. Näitä rajoja kun on esimerkiksi YLE -verossa, ja myöskin asumistukeen tällainen pieni korotus voi vaikuttaa negatiivisesti. Olenkin jo monelle sanonut, että indeksiin sidottu eläkkeen korotus on suoranainen vitsi!

Eläkeläiset ovat aikanaan aivan varmasti sen eläkkeensä ansainneet - kuka työllään, kuka raatamalla isänmaamme hyväksi. Raatamiseksihan noita vuosikymmeniä sotien jälkeen voi sanoa, ei se leipä todellakaan puussa kasvanut eivätkä lapset kasvaneet vahvoiksi ja elinvoimaisiksi pelkästään päätä silittämällä!
Tästä syystä en ymmärräkään miksi eläkeläisiä nyt rangaistaan milloin minkäkinlaisella venkuroinnilla. Eläkkeiden määrä on jäänyt laahaamaan tasolle jolla ei enää tule toimeen. Tasolle, jollaista ei uskoisi hyvinvointivaltiossa kenelläkään tulojen suhteen olevan.
On jo aika tehdä asialle jotain. Eläkeläisissä on isoja voimavaroja monessakin suhteessa, myös ostovoimassa. Pienellä eläkkeellä jossa ei paljoa päivittäiskulutukseen jää ei kuitenkaan sitä ostovoimaa ole läheskään tarpeeksi. Tähän pitää saada muutos!
Suurenevan ostovoiman myötä suurenevat myös valtion verotulot. Tämäkin pitäisi muistaa kun pienituloisten asioista eduskunnassa päätetään.

Muistakaa siis tentata ehdokkaita vaalikentillä, ovatko he todella teemojensa takana. Pienet, yksinkertaisiltakin vaikuttavat kysymykset ovat ne jotka paljastavat totuuden.

Tervetuloa tenttaamaan! Seuraavaksi "vaalikentällä" olen itse Lahden kuukausimarkkinoilla 1.10. Muutos 2011 -teltalla. Nähdään siellä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti