keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Eläkeläisten puolesta

Näin vaalien alla hyvin monessa puolueessa kasvaa kiinnostus niin eläkeläisiä, pienituloisia kuin lapsiperheitäkin kohtaan. Montaa muutakin asiaa nostetaan esille, vähän puolueen ideologiasta riippuen.

Kysymykseksi nouseekin: kuinka moni TODELLA on kiinnostuksensa takana, kuinka moni mahdollisesti eduskuntaan / valtuustoon päästessään oikeasti ajaa ennen vaaleja esiin nostamiensa ryhmien asiaa?

No, senhän saa selville todella vasta kun valittu edustaja työnsä aloittaa. Mutta vinkkejä siitä kuka on tosissaan liikkeellä, voi toki saada poimittua jo aiemmin.
Ensinnäkin siitä, miten henkilö on jo toiminut aiemmin, onko kiinnostus herännyt vasta vaalien alla vai onko kiinnostusta ollut jo aiemmin.
Samoin osviittaa saa siitä, miten hyvin henkilö on kiinnostuksen kohteeseensa, ajamaansa asiaan perehtynyt. Tietynlaisia kysymyksiä esittämällä voi helposti päätellä ollaanko liikkeellä rehellisellä pohjalla vai onko kiinnostus herännyt vain siksi että sillä saisi kalasteltua ääniä.

Itselläni on sellainen periaate, etten ryhdy mihinkään ennen kunnollista pohjatyötä. Asiat joita ajan eteenpäin, tai vaalien alla lupaan ajaa eteenpäin, ovat asioita joihin olen perehtynyt - ja perehdyn koko ajan lisää.
Ei ole mitään mieltä lähteä kiistelemään vaikkapa talouspoliittisista seikoista mikäli niihin ei ole perehtynyt. Silloinhan niistä ei käytännössä tiedä tarpeeksi, jos lainkaan.

Tästä päästäänkin itse otsikossa mainittuun asiaan, eli taisteluun eläkeläisten puolesta.
Omissa eduskuntavaaliteemoissani on yhtenä seikkana eläkeläisten asiat - kuten se että eläkeläiset tulisi huomioida päätöksenteossa. Sekä asia josta olen tehnyt myös kansalaisaloitteen: eläkkeiden korotukset tulisi sitoa yleisiin työehtosopimusten korotuksiin (aloite osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/899 ).
Jaa miksikö? No, ensinnäkin varsinkin kaikkein pienimmissä eläkkeissä indeksiin sidottu korotus on yhtä tyhjän kanssa ja voi pahimmassa tapauksessa viedä eläkkeen jonkin tietyn rajan yli siten, että lopulta käteen jäävä eläke onkin pienempi kuin ennen korotusta. Näitä rajoja kun on esimerkiksi YLE -verossa, ja myöskin asumistukeen tällainen pieni korotus voi vaikuttaa negatiivisesti. Olenkin jo monelle sanonut, että indeksiin sidottu eläkkeen korotus on suoranainen vitsi!

Eläkeläiset ovat aikanaan aivan varmasti sen eläkkeensä ansainneet - kuka työllään, kuka raatamalla isänmaamme hyväksi. Raatamiseksihan noita vuosikymmeniä sotien jälkeen voi sanoa, ei se leipä todellakaan puussa kasvanut eivätkä lapset kasvaneet vahvoiksi ja elinvoimaisiksi pelkästään päätä silittämällä!
Tästä syystä en ymmärräkään miksi eläkeläisiä nyt rangaistaan milloin minkäkinlaisella venkuroinnilla. Eläkkeiden määrä on jäänyt laahaamaan tasolle jolla ei enää tule toimeen. Tasolle, jollaista ei uskoisi hyvinvointivaltiossa kenelläkään tulojen suhteen olevan.
On jo aika tehdä asialle jotain. Eläkeläisissä on isoja voimavaroja monessakin suhteessa, myös ostovoimassa. Pienellä eläkkeellä jossa ei paljoa päivittäiskulutukseen jää ei kuitenkaan sitä ostovoimaa ole läheskään tarpeeksi. Tähän pitää saada muutos!
Suurenevan ostovoiman myötä suurenevat myös valtion verotulot. Tämäkin pitäisi muistaa kun pienituloisten asioista eduskunnassa päätetään.

Muistakaa siis tentata ehdokkaita vaalikentillä, ovatko he todella teemojensa takana. Pienet, yksinkertaisiltakin vaikuttavat kysymykset ovat ne jotka paljastavat totuuden.

Tervetuloa tenttaamaan! Seuraavaksi "vaalikentällä" olen itse Lahden kuukausimarkkinoilla 1.10. Muutos 2011 -teltalla. Nähdään siellä!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Juorukerho kokoontuu

Viime päivinä olen saanut seurata hyvinkin läheltä miten juorut lähtevät liikenteeseen ja miten ne muuttuvat matkalla. On ollut mielenkiintoista seurata tällaista juorun reissua, mutta samalla niin turhauttavaa kun on miettinyt mitä tällainen voi aiheuttaa itse juorun kohteelle. Tuskin kenestäkään on mukava kuulla itsestään sanoja joita käytetään ennemminkin seksityöläisestä - saati sitten että haluaisi kuulla olevansa vaikkapa eron partaalla tai muuten riidoissa kumppaninsa kanssa.

Mistä juoru sitten saa alkunsa? No, käsitykseni mukaan syntyjä on monia. Milloin ei kuunnella toista "loppuun asti", poimitaan vain muutama sana lauseesta, milloin taas nähdään vaikkapa työtoverit keskustelemassa keskenään ja varsinkin jos he sattuvat olemaan eri sukupuolta niin tottakai asiassa on "juoruakkojen ja juoru-ukkojen" mielestä jotain muuta kuin normaalia työkeskustelua!

Tällaisille juoruja levittäville pitäisi saada jonkinlainen rangaistuskäytäntö. On aivan väärin ja äärettömän turhauttavaa kun tällaiset henkilöt saavat rangaistuksetta levittää pahaa sanaa ja jopa solvata toisia ihmisiä, vain siitä syystä että he saavat siitä itselleen jonkinlaista mielihyvää. Tällainen juoruilu kuitenkin loukkaa syvästi juorun kohdetta, ja voi aiheuttaa jopa vakavia seurauksia. Onpa juoruilun takia joskus joku riistänyt itseltään hengenkin.
Rangaistuskäytäntö pitäisi tulla Suomen lakiin, eikä niin että sen rangaistuksen joutuu tekemään "oman käden kautta" jollekulle. Siitä kun ei ole ikäviä seurauksia kuin sille joka juorun kohdetta on lähtenyt puolustamaan.

Miten sitten niittää juoruilta kärki, ainakin kunnes tällainen laki saadaan aikaan? Toki kaikkein voimakkaimmat ihmiset pystyvät juorut jopa ohittamaan jolloin se terävin kärki katkeaa, ja joskus se katkeaa sillä että näyttää selkeäsi juorun olevan valhetta, pelkkä juoru.
Valitettavasti vain ne heikoimmat ihmiset eivät jaksa tällaista taistelua käydä. Eikä heidän tarvitsisikaan, mikäli rangaistuskäytäntö saataisi aikaan.

Miettikääpä jokainen hetki, oletteko tarpeettomia juoruja liikenteeseen laittaneet. Mikäli olette, voitte myös itse auttaa juorun uhria kertomalla että kyseessä oli juoru. Auttamista on myös se ettei enää sorru uudelleen juoruilun tielle. Niin ja se, että miettii muita kuunnellessaan onko jokin juttu ihan todellista vai voisiko kyseessä olla pelkkä juoru.

Kaikesta tästä huolimatta: hyvää viikonloppua kaikille!

tiistai 9. syyskuuta 2014

Eläimellistä menoa

Viime viikkoina olen huolestuneena lukenut uutisia yhdestä jos toisestakin eläimiin kohdistuneesta kaltoinkohtelusta.

Tällaiset uutiset ovat todella turhauttavia. Miksi yleensä ottaa itselleen eläintä jollei kykene siitä huolehtimaan - tai edes halua huolehtia!?
Aivan pahaa tekee lukea vaikkapa koiraansa potkivasta ja lattiaan paiskovasta ihmisestä, tai kissansa autosta täydessä vauhdissa ulos heittävästä - noh, suoraan sanoen idiootista.
Miksipä muuksikaan voimme tällä tavalla käyttäytyviä kutsua kuin idiooteiksi?

Eläin ei osaa/voi/jaksa puolustautua samalla tavalla kuin ihminen samanlaisessa tilanteessa kenties voisi puolustautua. Eläin on täysin ihmisen armoilla, varsinkin jos on oppinut jo luottamaan kyseiseen ihmiseen. Ja sitten yhtäkkiä *BANG* läsähtää nyrkistä kuonoon tai jalkaterästä kylkeen.
Olen monesti miettinyt mitä eläimiä kaltoin kohtelevan ihmisen päässä liikkuu. Onko kukaan heistä pysähtynyt ajattelemaan miltä vastaavanlainen kohtelu itsestä tuntuisi? Epäilenpä ettei. Tai sitten täytyy olla todella tunteeton.

Yhtenä eläinten kaltoin kohteluna näen myös pentutehtailun. Sitäkin harjoitetaan Suomessa nykyään todella paljon, ja aina enenevässä määrin. Valitettavasti.
Pentutehtailu on seikka johon ei saada loppua, eikä edes vähennystä, ennen kuin ihmiset alkavat ajatella mistä sen koiran- tai kissanpennun hankkivat. Useimmilla kasvattajilla on kotisivut mistä löytyy tietoa aikaisemmista pentueista - ainakin jos on "puhtain paperein" toimiva kasvattaja. Kannattaa siis selailla kasvattajan sivuja ja etsiskellä saman nartun aiemmat pentueet jota kautta näkee myös sen onko narttua pennutettu liian usein. Mikäli on, voi hyvin epäillä että kyseessä on pentutehtailija.

Niin ja se pentujen hinta. Monesti tällainen pentutehtailija kertoo pentujen olevan puoli-jotakin. Vaikkapa puoli-labradoreja, tai puoli-mainecooneja. Nämä puoli -nimitykset ovat aivan tuulesta temmattuja koska aina kun johonkin rotuun sekoitetaan toista (näin kissa- ja koiramaailmassa) on kyseessä sekarotuinen joita kissoissa myös maatiaisiksi nimitetään. Valitettavasti vain näistä "puoli-rotuisistakin" pyydetään ja maksetaan jopa 800 euroa/pentu!
Kuten kaikessa muussakin kaupankäynnissä, kannattaa eläinkaupoissakin pitää varansa. Yleensä se "halpa" hinta tarkoittaa myös vilunkipeliä.

Pidetään eläimistämme huolta, ja katsotaan samalla että myös "se naapurin Sesse" voi hyvin. Ainoastaan siten vältymme eläimiin kohdistuvien laiminlyöntien ja jopa todellisten julmuuksien esiintymiseltä!

maanantai 8. syyskuuta 2014

Elämää ja erotiikkaa

Viime aikoina ovat hyvin monet yhteiskunnalliset asiat askarruttaneet mieltä - ja onpa vastaavien asioiden osalta tapahtunut myös Padasjoella.

Koulujen sisäilmaongelmat ovat näin syyslukukauden alettua jälleen pompahtaneet pintaan, mahdollisista kesällä tehdyistä remonteista huolimatta. Esimerkiksi Lahdessa on tehty päätöksiä koulujen lakkauttamisesta ja mm. Launeen koulun purkamisesta homeongelman takia.
Padasjoellakin korjattiin, Pappilanmäen koulu oli tällä kertaa kohteena. Mokiakin korjauksessa tehtiin joiden seurauksia joutui jäljittämään. Onneksi kuitenkin näiden osalta kaikki oli kunnossa. Silti koulussa esiintyy oireilua, jopa uudenlaisia oireita. Onko siis syytä olettaa että remontin aikana on lähtenyt liikkeelle tietynlaisia mikrobeja ja koska ne etsivät uutta tyyssijaa niin nyt ne aiheuttavat ongelmia?
Mene ja tiedä, mutta tutkittavahan nuo on, muutoin asetamme nuoret ja koulun työntekijät terveydellisesti vaaralle alttiiksi.
Samaa tarkempaakin tutkimusta olisi syytä suorittaa myös muissa Suomen kouluissa, päiväkodeissa ja monissa julkisissa tiloissa - kuten sairaalat ja terveyskeskukset.
On suorastaan absurdia että sisäilmasairaat eivät voi käydä tarvittavissa terveydellisissä tutkimuksissa koska hoitopaikat ovat sellaisessa kunnossa että siellä saa oireita! Kovin mukavaa kun ei ole tutkimus- tai hoitokerran jälkeen kärsiä nivel-, hengitys-, iho- ym. oireista, kenties jopa useiden päivien ajan.

Kouluista kuuluvien ongelmien lisäksi monessa kunnassa kamppaillaan päivähoidon riittävyyden kanssa. Niin myös meillä Padasjoella.
Päivähoitopaikkaa ei kyetä järjestämään lain vaatiman kahden viikon aikana ihmisen työllistyessä - tai mikäli sellainen järjestyy on kyseessä hoitopaikka joka "pilkotaan" siten että lapsi on yhtenä päivänä hoidossa yhdessä paikassa ja toisena päivänä toisessa paikassa. Onko tällainen lapsen edun mukaista? Minun mielestäni ei, suorastaan kaukana siitä!
Olisikin varsin miellyttävää saada tutkimustietoa siitä miten kunnat pystyvät vastaamaan päivähoidon tarpeisiin ja millaisella aikataululla. Niin ja mitkä kunnat satsaavat päivähoidon parantamiseen, ja yleensäkin lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen!

Kaikkein huolestuttavimpana seikkana tänä syksynä on esille noussut huumeiden lisääntyminen yhteiskunnassamme. Ja tietysti käsi kädessä kulkevat myös kaikenlaiset huumeidenkäyttäjien tekemät rikokset - ovat ne sitten suurempia tai pienempiä, noin lainopillisesti katsoen. Jokainen rikos kuitenkin koskettaa vakavasti rikoksen uhriksi joutunutta ja hänen läheisiään.

Hyvin moni seikka osoittaa sen, ettei Suomi - edes kaikkein syrjäisimmissä kolkissaan - ole enää mikään lintukoto. Olemme suorastaan kaukana siitä!
Olkaahan siis varovaisia missä sitten liikuttekin, ihan kaikkien matkaan ei kannata lähteä. Ja kaverin kanssa liikkuessa on aina turvallisempaa, sekin kannattaa muistaa.

No niin. Tässä hieman vakavampaa pohdiskelua, sekin on välillä tarpeen.

Jaaniin se erotiikka? No, löydämme sen tästä kappaleesta: https://www.youtube.com/watch?v=gQNICToNNc4 . Hatunnosto Junnu Vainiolle!


lauantai 6. syyskuuta 2014

Arjen mietintöjä

Hyvät lukijat.
Viime aikoina olen joutunut keskittymään todella moneen kunnassamme esiin tulleeseen seikkaan ja aika on suorastaan laukannut ohi silmien. Pyydänkin siis anteeksi vaiteliaisuuttani täällä blogin puolella. Facebookissa ( https://www.facebook.com/anitaeduskuntaan ) olen sentään jotakin ehtinyt päivittääkin.

Lähimmän kuukauden aikana on esille noussut yksi iso kysymys:
Onko todellakin niin, että tietyssä lautakunnassa / hallituksessa / johtokunnassa toimiessa ei osaa katsoa asioita ulkopuolelta, eikä osaa tai uskalla vastustaa yleistä kokoonpanon mielipidettä?
Itselleni tällainen tyyli ei sovi. Jos ja kun jokin asia tietooni tuodaan minulla on tapana tarttua toimeen. Ja kun toimeen tartun vien asian ns. loppuun asti, kunnes tuloksia syntyy.

Varmasti tällaisella toiminnalla hankkii niitä vihamiehiäkin, mutta se on sivuseikka silloin kun tietää tekevänsä työtä esimerkiksi kuntalaisten hyväksi.
Helpommallakin voisi taatusti päästä; istua kokouksissa juurikaan asioihin perehtymättä tai osallistumatta keskusteluun, ja kerätä siitä "hyvästä" kokouspalkkiot. Sellainen toiminta ei vain ole sitä mitä itse käsitän kunnanvaltuutetun tai lautakunnan / johtokunnan jäsenen toimeksi.
Itselläni tämä alkaa jo käydä aika lailla työksi koska haluan perehtyä asioihin kunnolla. Tälläkin hetkellä "iltalukemisena" on monien kokouspapereiden lisäksi noin tuhat sivua eläkejärjestelmien tekstejä. Ai miksikö? No siksi, että haluan OIKEASTI tutustua kunnolla asioihin ja tietää mistä puhun, ja mm. eläkeasiat ovat juuri tällä hetkellä "tapetilla". Erilaiset lakiasiat ovat jo "tuttua huttua" koulutukseni jäljiltä, mutta aina on ihmisellä opittavaa. Jos ei muusta niin siitä miten nyt toteutettavat toimet vaikuttavat 10-20 vuoden päästä.

Kuten eräälle ihmiselle taannoin totesin: "en ole koskaan välittänyt siitä mitä muut minusta ajattelevat". Se pätee yhä. Kun tiedän toimivani jossakin asiassa oikein, muiden mielipiteillä ei ole väliä. Vaikkakin ne kiitokset ovat ihan  miellyttävää kuultavaa.
Eli KIITOS KIITOKSISTA kaikille niitä esiin tuoneille. Teitä on nykyään ilahduttavan paljon! Samoin ilahduttavan paljon on yhteyttä ottavia ja asioita esille tuovia, puhumattakaan kauppa- ym. reissuilla juttelemaan tulevia joiden kanssa ajatuksia on hyvin miellyttävä vaihtaa.

No niin, se siitä, hippusen ajatuksia siitä miten asioita hoidan. Seuraavaksi keskitytäänkin sitten niin ajankohtaisiin kuin myös muutoin mieltä askarruttaviin asioihin. Pysykääpä mukana menossa.
Ai niin... Muutoksen paikallisyhdistys, eli Padasjoen Muutos 2011 ry perustetaan noin viikon kuluttua. Tervetuloa mukaan jäseneksi tai kannatusjäseneksi!
Niin ja nähdään Kellosalmen Kekrissä 13.9. eli tasan viikon päästä! Itse ehdin paikalle noin klo 14 mennessä.