Työllistämistä vai orjatyötä

Viime aikoina on ollut varsinkin sosiaalisessa mediassa tapetilla nk. orjatyö, eli työt joita teetetään pitkäaikaistyöttömillä nimellistä 9e/päivä korvausta vastaan. Tällaisia paikkoja on paljon jotka tällaista orjatyövoimaa käyttävät – mutta on niitäkin jotka esimerkiksi kuukauden työharjoittelun jälkeen työllistävät ihan palkkatyöhön. Palkkatyö saattaa toki olla tuettua sellaista, mutta se ei taas työntekijän saamaan palkkaan vaikuta ja tällaisen työn tuomat edut ovat varmasti jopa pientäkin palkkaa kompensoivat.

Tuetustakin palkkatyöstä lasketaan nykyisin ihan täysiä työssäoloehtoa kerryttäviä kuukausia, joista on hyötyä siinä vaiheessa jos jää uudelleen työttömäksi. Toinen hyvä asia on, että mikäli jo kuuluu tai työsuhteen alkaessa liittyy johonkin ammattiliittoon (tai yleiseen liittoon, nyt kun sellaisiakin on tarjolla) voi päästä jopa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

Yksi kiistellyistä työllistäjistä on Tuoterengas, joka tunnetaan myös Mölkky -pelin isänä. Moni näkee Tuoterenkaan vain ja ainoastaan orjatyöpaikkana, mutta mikä on totuus?

Toki Tuoterenkaalla on näitä 9e/päivä ansaitsevia tekijöitäkin – kuka mistäkin syystä – mutta Tuoterengas on myös monessa kunnassa melkoisen suuri työllistäjä. Kyllä, luit ihan oikein: työllistäjä joka maksaa työntekijöilleen TES:n mukaisen palkan!

Kunnat ostavat palvelun eli pitkäaikaistyöttömien työllistämisen Tuoterenkaalta. Ja miten kunta sitten hyötyy? No, työtön poistuu työmarkkinoilta ja kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kyseisen työllistetyn osalta loppuu. Lisäksi työtön ei työllistymisjaksonsa jälkeen rasita kunnan taloutta tuon maksuosuuden kautta hyvään aikaan. Niin ja koska yleensä työttömän ostovoima työllistymisen kautta paranee tuo sekin kuntaan veroeuroja, puhumattakaan työntekijän palkastaan maksamista veroista.

Nämä kaikki seikat, myös pitkällä tähtäimellä, pitäisi osata ottaa huomioon kun Tuoterenkaan, tai jonkin vastaavan toimijan kanssa kunnat sopimuksia tekevät. Saman tapaista toimintaa harjoittavat työttömien työpajat kun eivät esimerkiksi poista kunnan maksuosuuksia kuin siksi hetkeksi kun työtön työpajatoiminnassa on mukana. Pitkäkestoista vaikutusta pajatoiminnassa mukana ololla ei ole, ainakaan samassa määrin kuin juuri Tuoterenkaan tapaisten toimijoiden kautta.

Toki tätä orjatyömahdollisuutta törkeästi hyväksikäyttäviäkin on. Näitä on menneinä vuosina ollut paljonkin mm. urheiluseuroissa, joilla ei taloudellisesti ole mahdollisuuksia työllistää seuran pyörittämiseen tarvittavaa ihmismäärää. Saa nähdä mitä vuodenvaihteessa voimaan tuleva lakimuutos tuo tullessaan...

Jokainen tapaus pitäisi kuitenkin osata tarkkailla kokonaisuutena. Niitä hyvääkin tarkoittavia tahoja kun ihan oikeasti on olemassa.

Itse olen sitä mieltä että tällainen orjatyön mahdollistava ja sitä jopa suosiva systeemi pitäisi kokonaan poistaa. Koska työtä näemmä on, pitää se teettää kunnon palkalla. Korkeintaan se kuukausi tai kaksi harjoittelussa kyseisellä päiväkorvauksella, jonka jälkeen yritys olisi velvoitettu harjoittelussa olleen ihmisen työllistämään – vähintäänkin siksi ajaksi että työssäoloehto tulee täytetyksi ja pääsee joko ansiosidonnaiselle tai työttömyyskorvauksen piiriin eikä ole enää pitkäaikaistyötön. Millään muulla tavalla tätä systeemiä ei saada työnhakijoiden kannalta inhimilliseksi sen paremmin kuin Suomen kansalaisten toimeentuloakaan paranemaan!

Piiri pieni pyörii...

Niinpä. Tuttu lastenlaulu tulee mieleen nykyisestä Suomen ja jopa eri kuntien veroprosentti -leikistä. Milloin korotetaan ALV-prosentteja, milloin kunnallisveroprosentteja, milloin jotakin muuta verotusprosenttia. Selityksenähän yleensä on että pitää saada lisää verotuloja jotta katetaan milloin mitäkin.

Onko kukaan kuitenkaan pysähtynyt miettimään millaisessa pienessä oravanpyörässä pyörimme jatkuvasti veroja korottamalla?

Ensin korotetaan veroja, josta seuraa ihmisten – varsinkin pienituloisten – ostovoiman väheneminen. Tästä seuraa verotulojen pienentymistä, josta johtuen joudutaan jälleen korottamaan veroja. Onko tällaisessa oravanpyörässä jotain järkeä? NO EI TODELLAKAAN!!!

Oravanpyörästä pois hyppääminen on toki riskipeliä, mutta uskoisin että kyseinen riski kannattaisi ottaa. Pienempien verotusprosenttien myötä myös ne pienituloisemmat pääsisivät käyttämään ostovoimaansa jopa joihinkin hyödykkeisiin, eikä vain päivittäiseen maitopurkkiin. Tätä kautta Suomen ja kuntien verotulot jopa kasvaisivat. Suomalainen kun ei ole kovin hanakka säästämään rahojaan, useimmilla ihmisillä ne tilille tulevat eurot menevät kulutukseen.

Kuka uskaltaisi ottaa haasteen vastaan ja ehdottaa veroprosentin alentamista? Padasjoella tällaisen ehdotuksen teki valtuustossa Paula Mertsalmi (vihr.), hienoa! Kuka sen uskaltaa ottaa eduskunnassa esille, muutoinkin kuin vain omassa mielessään miettimällä?
Uskallan luvata että mikäli itse pääsen eduskuntaan tulen ajamaan verotusprosenttien pienentämistä. Tässä nykymenossa kun ei ole enää mitään järkeä!